Mutta nyt tapahtuikin sellainen juttu, että kun avasin tänään pelin, Joonatan oli jotenkin vain kadonnut perheestä. En löytänyt sitä mistään, en edes perhevarastosta :(
Sovitaan sitten vaikka niin, että Joonatan muutti pois. Ei oikeesti voi mitään..
Ja sitten vielä, että kokeilempa kirjoittaa Ninan näkökulmasta ja sanokaa te lukijat kumpi tyyli on parempi.
Sori lyhyt osa ja lyhyet kuvatekstit!
Aloitetaan..
Vihdoin me mentiin Rikun kanssa naimisiin ja nyt ollaan sit virallisesti aviopari.. Riku ja Nina Shinence..
Pienimuotoisten häiden jälkeen Riku oli jotenkin outo....huolestunut. Ei kai se vaan miteenkään liity muhun?!
Ja sitten tuli poliisitkin paikalle... Hui että mä säikähdin, mutta onneks se ei ollu mitään vakavaa, nimittäin Riku oli vaan ostanut mulle koiran, sen nimi oli Taka. Ja Riku olikin ollut vain huolestunut koiranpennusta.. Miettikää hei, koira mulle!
Näin. Olihan se vähän noloa kulkea yöpuvulla virkavallan edessä, mut hei enhän mä voinu mitenkään tietää, et mä saan koiran!
Ja tässä onkin se söpöläinen, nimittäin heti tuhoamassa roskista. On se ehkä vähän epä-hygieenistä. Toiset tykkää...Mut en ainakaan mä!
Muuten mä oon vähän vaihtanut tyylii, kun kyllästyin siihen vanhaan. Mun lempivärithän on punainen ja valkoinen. Ai että tykkään mun hiuksista!
Olin aivan innoissani, kun tulin töistä kotiin, nimittäin olin saanut ylennytksen!
Mut sit yhtäkkiä mahassa rupes tuntuun oudolta ja...
Ja sit mun maha kasvoi. Nyt sekin oli sit selvää, et oon raskaana. Voi ei! Mä inhoon raskausaikoja, ne on niin väsyttäviä ja raskaita...! Mut kyl mä sen kestän, kun tiiän et saan ihanan pikkusen lapsen. <33
Aaaarrrrrggggghhhhh!
Joonas tuli vielä samana iltana haastaan mun kaa riitaa. En tiedä, että onko se oikein terveellistä mulle, kun mä oon raskaana. Joonas itse haastoi mut. Mä kuitenkin voitin sen iilimadon.
Ja sit kun olin maalaamassa, niin mun maha pomppas uudesta. Synnytys oli todella lähellä. Nyt kyllä jännittää... Toivottavasti sieltä tulis tyttö!
Sanoin Rikulle, et sen pitää ruveta kuntoileen, koska sitä mahaa sille oli kertynyt aika paljon...
Ja sit se vauva vaan yhtäkkiä tupsahti maailmaan! (Anteksi, kun ei oo kuvaa synnytys vaiheesta!) Pikkuinen tyttöhän sieltä tuli ja sai nimekseen Veera.
Riku oli heti myös uuden lapsemme kimpussa. Ihan hyvä juttu. Voi kun on söpöä. Toivottavasti Riku ei tee samaa temppua minulle kuin Joonas. En edes usko.
Pissii, pissii. (Turha kuva!)
Maalauksestakin on tullut minun lempiharrastukseni. Mutta ei siihen ole jäänyt paljoakaan aikaa, koska Veera vie melkein kaiken aikani.
Oho, nyt onkin jo Veeran aika kasvaa taaperoksi. Tuntuu kuin olisin vasta saanut sen,mutta niin ne lapset vain kasvaa. Toivottavasti Veerasta tulee söpö, mutta totta kai siitä tulee söpö, koska mä oon sen äiti!
Ja näin. (Ihana kuva) Näin tuo tyttö pienin kasvoi taaperoksi.
Tälläinen hänestä tulee, en vain kamalasti pidä tuosta hius-tyylistä, mutta vaihdetaan se!
Näyttävätkö he samalta?
Samanlaiset hiukset hänellä on kuin äidillänsäkin, vain ruskeat. Selvää perijäainesta, tai riippuu, minkälainen uudesta vaavista sitten tulee..
Veera on todella suloisen näköinen nukkuessaan. Olinkohan mäkin noin suloinen taaperona! Mutta ei Veera ainakaan ihan aina ollut suloinen, nimittäin...
Nimittäin kun Veera-taapero oli nukkunut tarpeeksi, niin hän huusi kuin palosireeni. Aamuiset herätykset olivat juu todella mukavat. (No ei oikeesti!)
Tähän loppuukin sitten tämä osa. Kommentoikaa, kommentoikaa ja kommentoikaa!
Kiitos ja kumarrus.
Ja sitten vielä kiitos, hänelle joka laittoi ohjeet vapaa-kameran käyttöön (vaimikäsenytoli), nyt on paljon parempi kuvanlaatukin!!!
Ja kertokaa, kumpi tyyli on parempi kirjoittaa!
Kommentit